Sisällysluettelo
ARVIOINTI
TERVEYDENHOITAJA
ERITYISOPETUS
TUKIOPPILASTOIMINTA
KANSLIA
KOULUMATKAT
KIRJASTO JA ATK-LUOKKA
OPISKELIJARAVINTOLA PAUSSI
VAKUUTUKSET
KOULUISÄNTÄ
LOKEROT JA KAAPIT
LUKUJÄRJESTYKSET
KERHOT
OPPILASKUNTA
KEKE JA SIISTEYS
VÄLITUNNIT
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
PÄIVÄN AIKATAULU
TUNTIJAKO
VALINNAISAINEVALINNOISTA
YLEISTÄ
YLEISLINJA
LIIKUNTALINJA
MATEMATIIKKALINJA
LIIKUNTA- JA MATEMATIIKKALINJA
8. LUOKALLA OPISKELTAVA VAIHTOEHTOINEN OPPIAINE
MUSIIKKI
KUVATAIDE
VALINNAISAINEET
SAKSA B2 ja RANSKA B2
TIETOTEKNIIKKA
LIIKUNTA
MUSIIKKI
KÄSITYÖ, TEKSTIILI
KOTITALOUS
TUKIOPPILASKURSSI
ESIMERKKEJÄ VALINNAISAINEIDEN KURSSIEN LASKEMISTA VARTEN
YLEISLINJA
LIIKUNTALINJA
MATEMATIIKKALINJA
LIIKUNTA-MATEMATIIKKALINJA
PHYK PÄHKINÄNKUORESSA
Pohjois-Haagan yhteiskoulu (PHYK) on ns. yksityinen sopimuskoulu, missä toimivat perusopetuksen luokat 7. – 9. ja lukio. Koulukokonaisuudessa opiskelee 850 opiskelijaa.
Koulun ylläpitäjänä toimii Pohjois-Haagan yhteiskoulu Oy. Pohjois-Haagan yhteiskoulu toimii julkisella rahoituksella ja opiskelu on pääsääntöisesti maksutonta. Koulurakennus on valmistunut 1958 ja sitä on peruskorjattu vuosina 2000–2006.
OPISKELU YLÄASTEELLA
Opiskelussa yläasteella on hyvä muistaa yksi sana: omatoimisuus. Huolehdit itse esimerkiksi kotitehtävistä ja poissaolojen selvittämisestä. Aineopettajien lisäksi sinulla on edelleen luokanvalvoja, jonka puoleen voit kääntyä koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.
Jokainen PHYK:n oppilas, äänekäs ja hiljainen, on samanarvoinen. Saatat opiskella useissa eri ryhmäkokoonpanoissa. On tärkeää, että olet rohkeasti mukana tasavertaisena ryhmän jäsenenä ja toisaalta huomioit muut ryhmässä opiskelevat. Kiinnitämme erityistä huomiota ryhmän toimivuuteen 7. luokalla.
Kaikista koulunkäyntiin liittyvistä asioista voit luokanvalvojan lisäksi aina puhua opinto-ohjaajan kanssa.
Kotitehtävien lisäksi huomioi itsenäisen opiskelun tärkeys. Koealueet laajenevat ja siksi kokeeseen valmistautuminen on aloitettava tarpeeksi ajoissa.
Jaksotus
Pohjois-Haagan yhteiskoulussa noudatetaan 5-jaksojärjestelmää. Lukuvuosi on jaettu noin 7 viikkoa kestäviin jaksoihin, joissa kussakin opiskellaan 4-7 oppiainetta. Pääosa aineista suoritetaan kurssimuotoisesti niin, että ainetta on viisi tuntia viikossa niin monessa jaksossa kuin kursseja siinä aineessa on. Osa aineista (lähinnä taito- ja taideaineet, valinnaisaineet ja B1-ruotsi) suoritetaan hajautetusti kaksi tuntia viikossa joko koko vuoden ajan (kaksi kurssia) tai puoli vuotta (yksi kurssi).
ARVIOINTI
Arviointi jakautuu kouluaikaiseen ja päättöarviointiin. Kouluaikana oppilaiden osaaminen arvioidaan kurssikohtaisesti. Annettu arvosana on siis kurssikohtainen eikä ole riippuvainen edellisen kurssin menestyksestä. Numerot annetaan jokaisen jakson jälkeen jaksotodistuksessa, joten oppilas saa viisi todistusta lukuvuoden aikana. Käyttäytymistä arvioidaan kahdesti vuodessa toisen ja viimeisen jakson jälkeen erillisten kriteerien perusteella. Lisäksi oppilaan työskentelyä arvioidaan sanallisesti kunkin oppiaineen kohdalla kerran lukuvuodessa. Sanallisen arvioinnin kaavake jaetaan jaksotodistuksen yhteydessä.
Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, mikäli vähintään puolet kursseista on suoritettu hyväksytysti. Myös lukuvuoden viimeinen kurssi tulee olla hyväksytty. Mikäli oppilas ei läpäise jossakin aineessa lukuvuoden opintoja, hän voi osallistua uusintakokeeseen.
Päättöarviointiin vaikuttavat pääsääntöisesti 8. ja 9. luokan arvosanat. 7. luokalla päättyvien oppiaineiden arvosanat siirtyvät sellaisenaan päättötodistukseen. Oppilaan menestystä verrataan kustakin oppiaineesta määriteltyihin kansallisiin kriteereihin, jotka on tehty arvosanaa 8 varten. 9.-luokkalaiset saavat tammikuussa viitteellisen päättöarvioinnin kriteerein arvioidun välitodistuksen. Sen arvosanat ovat lopulliset vain päättyneiden oppiaineiden osalta. Lopullinen päättötodistus jaetaan lukukauden lopuksi.
OPISKELUSTA POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUSSA
Seuraavat asiat sinun on hyvä tietää Pohjois-Haagan yhteiskoulun toiminnasta ja säännöistä.
POISSAOLOT JA LOMAT
Oppilas on itse vastuussa poissaolojensa selvittämisestä. Oppilaan tulee selvittää kaikki poissaolonsa oppitunneilta. Huoltaja selvittää poissaolot wilman avulla välittömästi poissaolon jälkeen.
Voit anoa lomaa koulutyöstä esimerkiksi perheen lomamatkan, urheilukilpailujen tai leirin takia. Yli kolmen päivän lomat anotaan rehtorilta, enintään kolmen päivän loman voi myöntää myös luokanvalvoja. Toimita aina kirjallinen loma-anomus, jossa on nimesi, luokkasi, poissaoloaika ja poissaolon syy. Anomus voi olla vapaamuotoinen tai kansliasta sekä kotisivuilta saatava valmis lomake.
Jos joudut olemaan poissa, ota selvää mitä tunneilla on käsitelty ja huolehdi kotitehtävien teosta. Mikäli tiedät etukäteen joutuvasi olemaan poissa koulusta, kerro poissaolostasi niiden kurssien opettajille, joille osallistut.
OPINTO-OHJAUS
Yläasteella toimii kaksi opinto-ohjaajaa. Ohjaus jakaantuu luokkatunteihin ja henkilökohtaiseen ohjaukseen. Tunneilla käsitellään opiskeluun ja jatko-opintoihin liittyviä teemoja. Henkilökohtainen ohjaus tarkoittaa mahdollisuutta luottamukselliseen keskusteluun koulunkäyntiin tai tulevaisuudensuunnitteluun liittyvissä asioissa.
LUOKANVALVOJA
Luokanvalvoja on lähin tukihenkilösi yläasteella. Luokanvalvoja pitää viikoittaisia LV-vartteja ja jokaisen jakson jälkeen LV-tunnin. Luokanvalvoja jakaa ajankohtaista tietoa ja esimerkiksi jaksotodistukset sekä seuraa poissaolojasi ja opintojesi edistymistä. Häneltä voi anoa enintään kolmen päivän loman. Luokanvalvojan puoleen voi kääntyä kaikissa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa.
OPPILASHUOLTO
Säännöllisesti kokoontuvaan oppilashuoltoryhmään kuuluvat vararehtori, kuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettajat sekä opinto-ohjaajat.
KURAATTORI
Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä ja hän vastaanottaa opiskelijoita joko yksin tai tarvittaessa yhdessä terveydenhoitajan tai opinto-ohjaajien kanssa. Oppilashuoltoryhmän jäsenille voit puhua luottamuksellisesti kaikista koulunkäyntiin ja vapaa-aikaasi liittyvistä asioista.
TERVEYDENHOITAJA
Terveydenhoitajan vastaanotto on koululla MA – TO klo 8-16 ja PE klo 8-14, puh. 050-3105563 .
ERITYISOPETUS
Koulussamme toimii kaksi laaja-alaista erityisopettajaa, jotka antavat tarvittaessa apuansa oppimisvaikeuksissa.
Erityisopetus voi olla yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetusta. Seitsemännen luokan alussa tehdään kaikille oppilaille luki-seulontatestaus ja tarvittaessa jatkotestaukset. Tavoitteena on päättötodistuksen saaminen kaikille oppilaille. Erityisopettajat ovat koulumme kaikkien oppilaiden käytettävissä, olipa kyseessä oppimis-, sopeutumis- tai muut koulumenestystä haittaavat tekijät.
TUKIOPPILASTOIMINTA
Tukioppilaat ovat 9. luokan oppilaita, jotka ohjaavat, tukevat ja neuvovat 7. luokan oppilaita erityisesti opiskelun alussa. Tukioppilaat saavat toiminnastaan yhden kurssin.
KANSLIA
Koulun kanslia sijaitsee koulun toisessa kerroksessa. Kansliassa hoituvat esimerkiksi matkalippuihin liittyvät asiat. Ilmoita kansliaan, mikäli yhteystietoihisi tulee muutoksia.
KOULUMATKAT
Olet oikeutettu matkalippuun, jos koulumatkasi on lyhintä kävelykelpoista reittiä yli kolme kilometriä ja sinut on otettu kouluun soveltuvuuskokeella. Anomuksia saa kansliasta tai netistä.
KIRJASTO JA ATK-LUOKKA
Koulumme kirjasto on opiskelijoiden käytettävissä aina, kun siellä ei ole oppitunteja. Kirjastoa voit hyödyntää hyppytuntien opiskelupaikkana tai voit lukea siellä päivän lehdet. Muistathan antaa muille kirjaston käyttäjille työrauhan.
ATK-luokka 205 on käytettävissä, kun siellä ei ole oppitunteja ja saat siihen luvan. ATK-luokka 305 on tarkoitettu ainoastaan lukiolaisille. Etuoikeus koneille on opintoihinsa liittyviä töitä tekevillä opiskelijoilla. Luokassa voit hoitaa myös tulostamiset, nettihaut jne.
Tunnukset koneelle saat opintojesi alussa. Tutustu atk-luokan käytöstä annettuihin ohjeisiin. Lisätietoja ja apua koneen käytössä voit kysyä ATK-tuelta.
OPISKELIJARAVINTOLA PAUSSI
Koulun ruokahuollosta vastaa Fazer Food Service. Oppilaat ovat antaneet ravintolalle nimen Paussi. Päivittäin on tarjolla kaksi lounasvaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruoka. Jos tarvitset erikoisruokavaliota, ota yhteys suoraan Amicaan. Lukuvuoden aikana ruokalistalla huomioidaan eri juhlapyhät ja järjestetään erilaisia teemaviikkoja.
Paussi on myös suosittu taukopaikka, jossa voi viettää esim. hyppytunteja. Paussissa on myynnissä erilaisia terveellisiä välipaloja.
VAKUUTUKSET
Koulun tapaturmavakuutus kattaa tapaturmat, jotka sattuvat koulussa tai koulumatkalla. Ota tapaturma-asioissa yhteys mahdollisimman pian terveydenhoitajaan. Vakuutus kattaa vain julkisessa terveydenhuollossa käynnit.
KOULUISÄNTÄ
Kouluisännän löydät usein ala-aulan toimistosta. Häneltä voi kysellä esimerkiksi löytötavaroiden perään.
LOKEROT JA KAAPIT
Kaapit vuokrataan lukukaudeksi kerrallaan. Varauksista tiedotetaan lukuvuoden alussa.
LUKUJÄRJESTYKSET
Lukujärjestys jaetaan jaksokohtaisesti noin viikko ennen jakson vaihtumista. Lisäksi jouluna vaihtuu lukujärjestys. Käänny lukujärjestys- ja ryhmittelyasioissa joko opinto-ohjaajan tai lukujärjestysten tekijän Sami Auersalmen puoleen.
KERHOT
Koulussa järjestetään kerhoja kysynnän mukaan. Kerhoja on ollut esimerkiksi liikunnassa, kuvataiteessa, musiikissa ja tekstiilityössä. Ehdota kerhoja aineiden opettajille tai rehtorille.
OPPILASKUNTA
Jokainen koulun oppilas kuuluu oppilaskuntaan. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen. Jokaisella luokalla on lisäksi luottamusoppilas.
Oppilaskunnan hallituksen tehtävä on ajaa oppilaiden asioita, ottaa kantaa yhteisiin asioihin sekä järjestää toimintaa.
KEKE JA SIISTEYS
Olemme Vihreä lippu –oppilaitos, joka tarkoittaa sitä, että meillä kiinnitetään erityistä huomioita ympäristöasioihin. Sen vuoksi esimerkiksi jätteidenlajittelu on järjestetty niin, että koulussamme tuotettaisiin mahdollisimman vähän kaatopaikkajätettä. Vihreä lippu –ympäristöraadin toimintaan voivat tulla kaikki halukkaat mukaan. Sen toiminta on hyvin joustavaa ja vapaamuotoista, esim. erilaisten tempausten ja kampanjoiden järjestämistä.
Erityistä huomiota haluamme kiinnittää koulun sisätilojen ja lähialueiden siisteyteen siten, että kaikki muistamme oman vastuumme roskistamme ja yleisestä viihtyvyydestä.
VÄLITUNNIT
Välitunnit voi viettää joko sisällä tai ulkona. Koulun alueelta ei saa poistua.
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Järjestyssääntöjen tarkoituksena on turvata koulutyön onnistuminen. Järjestyssäännöt koskevat kaikkea kouluun liittyvää toimintaa.
o selvitän poissaoloni viipymättä
o noudatan aikatauluja
o annan työrauhan
PÄIVÄN AIKATAULU |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
7 & 8 |
|
|
9 |
|
|
1. OPPITUNTI |
8.15 - 9.00 |
|
1. OPPITUNTI |
8.15 - 9.00 |
|
siirtymätauko |
5 min |
|
siirtymätauko |
5 min |
|
2. OPPITUNTI |
9.05 - 9.50 |
|
2. OPPITUNTI |
9.05 - 9.50 |
|
välitunti |
10 min |
|
välitunti |
10 min |
|
|
|
|
|
|
3. OPPITUNTI |
10.00 - 10.50 |
|
3. OPPITUNTI |
10.00 - 10.50 |
|
välitunti |
10.50 - 11.00 |
|
RUOKAILU |
10.50 - 11.25 |
|
4. OPPITUNTI |
11.00 - 11.45 |
|
4. OPPITUNTI |
11.25 - 12.10 |
|
RUOKAILU |
11.45 - 12.25 |
|
välitunti |
12.10 - 12.25 |
|
|
|
|
|
|
5. OPPITUNTI |
12.25 - 13.10 |
|
5. OPPITUNTI |
12.25 - 13.10 |
|
välitunti |
10 min |
|
välitunti |
10 min |
|
6. OPPITUNTI |
13.20 - 14.05 |
|
6. OPPITUNTI |
13.20 - 14.05 |
|
välitunti |
15 min |
|
välitunti |
15 min |
|
7. OPPITUNTI |
14.20 - 15.05 |
|
7. OPPITUNTI |
14.20 - 15.05 |
|
siirtymätauko |
5 min |
|
siirtymätauko |
5 min |
|
8. OPPITUNTI |
15.10 - 15.55 |
|
8. OPPITUNTI |
15.10 - 15.55 |
|
|
|
|
|
|
LV -vartti |
|
|
LV -vartti |
|
|
ke klo 13.10 - 13.20 |
|
to klo 12.10 - 12.25 |
TUNTIJAKO
Pohjois-Haagan yhteiskoulussa noudatetaan kahta tuntijakoa, joista toinen on yleis- ja liikuntalinjalaisille ja toinen matematiikka- ja liikunta-matematiikkalinjalaisille.
Yleis- ja liikuntalinja
|
YHTEISET OPPIAINEET |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
luokka-aste |
|
7 |
8 |
9 |
yht. |
|
|
Äidinkieli ja kirj. |
AI |
3 |
3 |
3 |
9 |
|
|
Biologia |
BI |
1 |
2 |
1 |
4 |
|
|
Maantieto |
GE |
1 |
0 |
2 |
3 |
|
|
Historia |
HI |
2 |
2 |
|
4 |
|
|
Yhteiskuntaoppi |
YH |
|
|
3 |
3 |
|
|
Uskonto/ET |
UE/UO/ET |
1 |
1 |
1 |
3 |
|
|
Matematiikka |
MA |
3 |
4 |
3 |
10 |
|
|
Fysiikka |
FY |
1 |
1 |
2 |
4 |
|
|
Kemia |
KE |
1 |
1 |
1 |
3 |
|
|
Ruotsi A-kielenä |
RUA |
2 |
3 |
3 |
8 |
|
|
Ruotsi B-kielenä |
RUB |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
|
Englanti A-kielenä |
ENA |
2 |
3 |
3 |
8 |
|
|
Saksa A-kielenä |
SAA |
2 |
3 |
3 |
8 |
|
|
Musiikki |
MU |
1 |
0-1 |
|
1-2 |
|
|
Kuvataide |
KU |
2 |
0-1 |
|
2-3 |
|
|
Kotitalous |
KO |
2 |
1 |
|
3 |
|
|
Käsityö (TN/TS) |
TN/TS |
2 |
1 |
|
3 |
|
|
Liikunta |
LIT/LIP |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
|
Terveystieto |
TT |
1 |
1 |
1 |
3 |
|
|
Opo |
OPO |
1 |
0,2 |
0,8 |
2 |
|
|
YHTEENSÄ |
|
28 |
25,2 |
24,8 |
78 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
VALINNAISAINEET |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
luokka-aste |
|
7 |
8 |
9 |
yht. |
|
|
Liikunta |
LIV |
2 |
2 |
2 |
6 |
1) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruotsi valinnainen A-kieli * |
RUV |
2 |
2 |
2 |
6 |
2) |
|
Englanti valinnainen A-kieli * |
ENV |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
|
Saksa valinnainen A-kieli * |
SAV |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
|
Ranska valinnainen A-kieli * |
RAV |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ranska valinnainen kieli B2 |
RAC |
|
2 |
2 |
4 |
|
|
Saksa valinnainen kieli B2 |
SAC |
|
2 |
2 |
4 |
|
|
Tietotekniikka |
TIV |
0-2 |
0-2 |
2 |
4 |
|
|
Liikunta |
LIY |
1 |
1 |
1 |
3 |
3) |
|
Musiikki |
MUV |
|
2 |
2 |
4 |
|
|
Kuvataide |
KUV |
|
2 |
2 |
4 |
|
|
Käsityö, tn |
TNV |
|
1 |
2 |
3 |
|
|
Käsityö, ts |
TSV |
|
1 |
2 |
3 |
|
|
Kotitalous |
KOV |
|
1 |
2 |
3 |
|
|
Tukioppilaskurssi * |
TOP |
|
1 |
|
1 |
4) |
|
Koulukohtainen kurssi |
KOU |
|
0-1 |
0-1 |
0-2 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
* Aineen oppimäärä saa ylittää oppilaan 90 kurssin kokonaismäärän |
|
|
|
1) pakollinen valinnaisaine liikuntalinjan oppilaille |
|
2) pakollinen niille oppilaille, joilla ei ole A- tai B-kielenä ruotsia |
|
3) ei voi valita, jos on LIV |
|
4) tukioppilaiksi valituille |
Matematiikka- ja liikunta-matematiikkalinja
|
YHTEISET OPPIAINEET |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
luokka-aste |
|
7 |
8 |
9 |
yht. |
|
|
Äidinkieli ja kirj. |
AI |
3 |
3 |
3 |
9 |
|
|
Biologia |
BI |
1 |
2 |
1 |
4 |
|
|
Maantieto |
GE |
1 |
0 |
2 |
3 |
|
|
Historia |
HI |
2 |
2 |
|
4 |
|
|
Yhteiskuntaoppi |
YH |
|
|
3 |
3 |
|
|
Uskonto/ET |
UE/UO/ET |
1 |
1 |
1 |
3 |
|
|
Matematiikka |
MA |
4 |
5 |
1 |
10 |
|
|
Fysiikka |
FY |
1 |
1 |
2 |
4 |
|
|
Kemia |
KE |
1 |
1 |
1 |
3 |
|
|
Ruotsi A-kielenä |
RUA |
2 |
3 |
3 |
8 |
|
|
Ruotsi B-kielenä |
RUB |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
|
Englanti A-kielenä |
ENA |
2 |
3 |
3 |
8 |
|
|
Saksa A-kielenä |
SAA |
2 |
3 |
3 |
8 |
|
|
Musiikki |
MU |
1 |
0-1 |
|
1-2 |
|
|
Kuvataide |
KU |
2 |
0-1 |
|
2-3 |
|
|
Kotitalous |
KO |
2 |
1 |
|
3 |
|
|
Käsityö (TN/TS) |
TN/TS |
2 |
1 |
|
3 |
|
|
Liikunta |
LIT/LIP |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
|
Terveystieto |
TT |
1 |
1 |
1 |
3 |
|
|
Opo |
OPO |
1 |
0,2 |
0,8 |
2 |
|
|
YHTEENSÄ |
|
28 |
25,2 |
24,8 |
78 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
VALINNAISAINEET |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
luokka-aste |
|
7 |
8 |
9 |
yht. |
|
|
Liikunta |
LIV |
2 |
2 |
2 |
6 |
1) |
|
Matematiikka |
MAV |
|
|
3 |
3 |
2) |
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruotsi valinnainen A-kieli * |
RUV |
2 |
2 |
2 |
6 |
3) |
|
Englanti valinnainen A-kieli * |
ENV |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
|
Saksa valinnainen A-kieli * |
SAV |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
|
Ranska valinnainen A-kieli * |
RAV |
2 |
2 |
2 |
6 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ranska valinnainen kieli B2 |
RAC |
|
2 |
2 |
4 |
|
|
Saksa valinnainen kieli B2 |
SAC |
|
2 |
2 |
4 |
|
|
Tietotekniikka |
TIV |
0-2 |
0-2 |
2 |
4 |
|
|
Liikunta |
LIY |
1 |
1 |
1 |
3 |
4) |
|
Musiikki |
MUV |
|
2 |
2 |
4 |
|
|
Kuvataide |
KUV |
|
2 |
2 |
4 |
|
|
Käsityö, tn |
TNV |
|
1 |
2 |
3 |
|
|
Käsityö, ts |
TSV |
|
1 |
2 |
3 |
|
|
Kotitalous |
KOV |
|
1 |
2 |
3 |
|
|
Tukioppilaskurssi * |
TOP |
|
1 |
|
1 |
5) |
|
Koulukohtainen kurssi |
KOU |
|
0-1 |
0-1 |
0-2 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
* Aineen oppimäärä saa ylittää oppilaan 90 kurssin kokonaismäärän |
|
|
|
|
|
|
|
|
1) pakollinen valinnaisaine liikunta- ja yhdistelmälinjan oppilaille |
|
2) pakollinen valinnaisaine matematiikka- ja yhdistelmälinjan oppilaille |
|
3) pakollinen niille oppilaille, joilla ei ole A- tai B-kielenä ruotsia |
|
4) ei voi valita, jos on LIV |
|
|
|
|
|
|
5) tukioppilaiksi valituille |
|
|
|
|
|
VALINNAISAINEVALINNOISTA
YLEISTÄ
Peruskoulun oppimäärä koostuu 90 kurssista, josta yhteisiä kursseja on 78. Loput kursseista on valinnaisia. Oppilaan valinnaisainemäärä riippuu aiemmista kieli- ja linjavalinnoista.
Seitsemännen luokan jälkeen yhteinen kuvataide TAI musiikki päättyy. Toista näistä aineista jatketaan 8. luokalla vaihtoehtoisena oppiaineena. Vaihtoehtoinen musiikki tai kuvataide lasketaan siis yhteisiin aineisiin. Lisäksi on mahdollisuus valita näitä aineita valinnaisena myös siinä tapauksessa, että on lopettanut yhteisen aineen opiskelun. Päättyvän aineen arvosana jää yhdeksännen luokan päättötodistukseen.
Kotitalous sekä käsityö (tekninen työ tai tekstiilityö) päättyvät yhteisenä aineena kahdeksannella luokalla, kun kahdeksannen luokan kurssi on opiskeltu. Myös näissä aineissa arvosana jää päättötodistukseen.
Valinnaisaineisiin lasketaan kuuluviksi alaluokilla alkanut A2-kieli, valinnainen matematiikka sekä valinnainen liikunta.
Valinnat tehdään pääsääntöisesti sekä kahdeksannelle että yhdeksännelle luokalle tai vain kahdeksannelle luokalle. Poikkeuksena voi tietotekniikan opiskelun aloittaa myös yhdeksännellä luokalla.
Valinnat ilmoitetaan opinto-ohjaajalta saatavalla valintakortilla. Valintakortti palautetaan opinto-ohjaajalle sovittuna aikana.
Valinnaisainevalintaan opastetaan opinto-ohjauksen tunneilla ja asiasta on mahdollisuus keskustella myös henkilökohtaisesti opinto-ohjaajan kanssa.
Oppaan lopussa on esimerkkejä valinnaisaineiden kurssien laskemisesta. Sieltä löytyvästä tuntijakokaaviosta löytyvät tuntimäärät, aineet sekä niiden lyhenteet.
YLEISLINJA
Kokonaiskurssimäärä 7-9.luokilla on oltava 90. Yhteisistä oppiaineista saadaan 78 kurssia. Jos opetusohjelma käsittää A2-kielen, lasketaan se ensin valinnaisaineisiin mukaan. Mikäli A2-kieli on ruotsi tai englanti ei kurssimäärä lisäänny. Mikäli A2-kieli on saksa tai ranska, lisääntyy kurssimäärä 6 kurssilla (84 kurssia).
Oppilaat, jotka eivät opiskele A2-kielenä saksaa tai ranskaa ovat valinneet kaksi kurssia valinnaisaineita jo 7. luokalla (tietotekniikka ja tietotekniikka/liikunta). Heillä valittujen kurssien määrä on siis tällä hetkellä 80. Loput puuttuvista 90 kurssista valitaan valinnaisaineista. Kokonaiskurssimäärä voi olla enemmän kuin 90, jos valinnaisaineiden kurssimäärien summa jonkin valinnaisaineen oppimäärän suorittamiseksi vaatii tämän rajan ylittämisen. Muutoin ylimääräisiä kursseja voi ottaa sen mukaan kuin jo perustettuihin ryhmiin oppilaita mahtuu. Osa valinnoista voidaan tehdä myös pelkästään kahdeksannelle luokalle.
LIIKUNTALINJA
Soveltuvuuskokeella liikuntalinjalle valitut ovat tällöin jo tehneet yhden valinnaisainevalinnan. Valinnaisesta liikunnasta lasketaan yhteisten 78 kurssin lisäksi 6 kurssia (yhteensä 84 kurssia) ennen muiden valinnaisaineiden valintaa. Mikäli oppilas opiskelee A2-kieltä, lasketaan nämä kurssit valinnaisaineiksi. Mikäli A2-kieli on ruotsi tai englanti ei kurssimäärä lisäänny. Mikäli A2-kieli on saksa tai ranska, lisääntyy kurssimäärä 6 kurssilla. Valinnaisesta liikunnasta ja A2-ruotsista tai englannista koostuu siis 84 kurssia. Oppilaan kokonaiskurssimäärä (90 kurssia) voi ylittyä, jos valinnaisaineista koostuva kurssien summa jonkin valinnaisaineen kokonaan suorittamiseksi vaatii 90 kurssin ylittämisen, tai ryhmiin muutoin mahtuu. Valinnaisen liikunnan ja muiden A2-kielten kuin ruotsi tai englanti summa on 90 kurssia. Tällöin oppilas voi valita vielä muita valinnaisia aineita, mikäli jo perustettuihin ryhmiin jää tilaa. Osa valinnoista voidaan tehdä myös pelkästään kahdeksannelle luokalle.
MATEMATIIKKALINJA
Soveltuvuuskokeella matematiikkalinjalle valittujen osalta valinnaisen matematiikan kurssit lisätään yhteisten aineiden 78 kurssimäärään. Valinnaisessa matematiikassa on yhteensä 3 kurssia, joten kurssien summa on tällöin 81. Mikäli oppilas opiskelee A2-kieltä, lasketaan nämä kurssit tämän jälkeen mukaan. Mikäli A2-kieli on ruotsi tai englanti ei kurssimäärä lisäänny. Jos A2-kieli on saksa tai ranska, lisääntyy kurssimäärä 6 kurssilla. Oppilaat, jotka eivät opiskele A2-kielenä saksaa tai ranskaa ovat valinneet kaksi kurssia valinnaisaineita jo 7. luokalla (tietotekniikka ja tietotekniikka/liikunta). Loput kursseista valitaan valinnaisaineista. Kokonaiskurssimäärä voi ylittyä, jos valinnaisainekursseista koostuva määrä jonkin valinnaisaineen oppimäärän suorittamiseksi vaatii 90 kurssin rajan ylittämistä, tai jo perustetuissa ryhmissä on tilaa. Osa valinnoista voidaan tehdä koskemaan vain kahdeksatta luokkaa.
LIIKUNTA- JA MATEMATIIKKALINJA
Soveltuvuuskokeilla sekä liikuntaan että matematiikkaan valitut laskevat näiden aineiden valinnaiset kurssit valinnaisaineiksi. Tällöin yhteisten aineiden 78 kurssimäärään lisätään yhteensä 6 liikunnan ja 3 matematiikan kurssia. Kurssimäärä on tällöin 87 kurssia. Jos oppilas opiskelee A2-kieltä, lasketaan nämä kurssit tämän jälkeen mukaan. Mikäli A2-kieli on ruotsi tai englanti ei kurssimäärä lisäänny. Jos A2-kieli on saksa tai ranska, lisääntyy kurssimäärä 6 kurssilla.Yhdistelmällä liikunta + matematiikka + A2-ruotsi/englanti kurssimääräksi saadaan 87 kurssia. Kokonaiskurssimäärä (90 kurssia) voi ylittyä, jos jonkin valinnaisaineen oppimäärän suorittaminen kokonaan sitä edellyttää. On muistettava, että valintoja voidaan tehdä myös koskemaan pelkästään kahdeksatta luokkaa.
Yhdistelmällä liikunta + matematiikka + A2-saksa tai A2-ranska kurssimääräksi muodostuu 93 kurssia. Oppilas voi halutessaan ottaa muita valinnaisaineita, mikäli jo perustettuihin ryhmiin mahtuu.
8. LUOKALLA OPISKELTAVA VAIHTOEHTOINEN OPPIAINE
MUSIIKKI
Vaihtoehtoinen musiikin kurssi 8. luokalla on jatkoa 7. luokalla aloitettuihin kursseihin. Tunneilla panostetaan erityisesti yhteismusisointiin musiikkiluokan soitinvalikoimalla ja laulajat pääsevät halutessaan kiinni mikrofoneihin. Toisaalta vastapainoksi käydään läpi mm. rock-musiikin ja suomipopin historiaa katsellen ja kuunnellen videonäytteitä monista legendaarisista esiintyjistä. Yhdessä soitettavaksi ja laulettavaksi valitsemme läpikäymiemme aikakausien parhaita paloja ”Elviksestä Egotrippiin”.
KUVATAIDE
Kurssilla opitaan ymmärtämään visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Kurssilla paneudutaan kuvallisen viestinnän osa-alueisiin: kuvitus, sarjakuva ja mainoskuva. Suunnitellaan symbolikuvia ja käyttökuvia, esimerkkinä juliste. Tutustutaan ajallisesti ja paikallisesti eri kulttuurien kuvamaailmaan. Töitä tehdään pääosin piirtäen ja maalaamalla, erilaisin piirtimin, värein ja maalein. Lisäksi tutustutaan suunnittelun ja muotoiluprosessin eri vaiheisiin. Tutkitaan arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoja, tyylipiirteitä ja perinteitä. Muotoilutöissä pohditaan esineen materiaalia ja käyttötarkoitusta.
VALINNAISAINEET
SAKSA B2 ja RANSKA B2
(Valittava sekä 8. ja 9. luokalle)
Tule opettelemaan Euroopan valtakieliä! Jos olet kielistä kiinnostunut ja motivoitunut opiskelemaan, liity joukkoon. Puhumisen ja kirjoittamisen lisäksi saat uutta tietoa tavoista ja kulttuurista Keski-Euroopassa. 8. luokalla harjoitellaan etenkin ääntämistä ja puhumista arkielämän perustilanteissa. 9. luokalla laajennetaan aiheita jokapäiväisen elämän tilanteisiin, joten peruskoulun jälkeen osaat mm. tilata ruokaa ravintolassa, kysyä neuvoa, jos eksyt sekä ostaa matkalippuja.
Nyt sinulla on mainiot mahdollisuudet valita uusi kieli ja oppia ranskan ja saksan alkeet tulevaisuutta ja jatko-opintoja varten. Kielitaito on yksi vahvoista valttikorteistasi kansainvälistyvässä maailmassa!
TIETOTEKNIIKKA
8. luokan tietotekniikassa tehdään todellista kuvankäsittelyä, kloonausta, pieniä animaatioita eli kaikkea kivaa ja hyödyllistä. Tekstinkäsittelyäkään ei seitsemännellä kuin raapaistu, nyt siitäkin löydetään lisää mukavia helpotuksia kirjoittamiseen. Taulukkolaskennassa myös lasketaan ja tehdään kaavioita. PowerPoint on verraton työkalu esitysten tekoon ja sen kanssa on monta hauskaa hetkeä. Kaikessa on mukana tietenkin internet.
9. luokalla tehdään kotisivu tarkoituksena perehtyä FrontPage-ohjelman monipuoliseen käyttöön. Toinen puoli vuodesta käytetään Visual Basic ohjelmointikielen opiskeluun.
LIIKUNTA
Nämä kurssit tarjotaan niille oppilaille, jotka eivät ole liikuntaluokalla.
8. luokan kurssi sisältää normaaleja perusliikuntakursseja monipuolisemman lajivalikoiman. Uusia tutustuttavia lajeja voivat olla esim. jousiammunta, golf, melonta jne. Kurssin sisältöön voivat oppilaat vaikuttaa omien toiveidensa mukaan.
9. luokan kurssilla toimitaan samoin pääperiaattein kuin kahdeksannella luokalla. Lajitarjonta monipuolistuu entisestään, jos kurssille osallistuvat oppilaat niin haluavat. Oppilaiden omat vaikutusmahdollisuudet kurssin sisältöön kasvavat.
MUSIIKKI
Musiikin valinnaiset kurssit tarjoavat mielenkiintoista tehtävää kaikille soittamisesta tai laulamisesta kiinnostuneille. Oppilaan ei tarvitse olla soitin- tai lauluvirtuoosi, innostus musiikin tuottamiseen omista lähtökohdista riittää. Tarkoituksena on koota kursseilta toimivia yhtyekokoonpanoja joiden kanssa sitten opettelemme paljon eritasoisia ja tyylisiä kappaleita, teemme omia äänityksiä ja esim. bändivideoita. Esiinnymme myös tarvittaessa ja niin halutessamme koulun erilaisissa juhlissa. Kursseja on neljä ( kaksi 8. luokalla ja kaksi 9. luokalla ), läpi lukuvuoden kaksi viikkotuntia.
Kahdeksannen luokan valinnaiskursseilla tutustumme yleisimpiin koulu- ja popsoittimiin, joista oppilas saa valita ”oman”, mielenkiintoiseksi katsomansa instrumentin (rummut, kitara, koskettimet, basso, orkesterisoitin yms.) tai keskittyä yhtyelauluun (mikrofonilaulutekniikka).
Kurssien ohjelmisto koostuu enimmäkseen popmusiikin eri tyylilajeista. Tarvittaessa harjoittelemme soittamaan myös haasteellisempia musiikkityylejä. Esiintymisestä kiinnostuneet konsertoivat mm. koulun bändikatselmuksessa.
Yhdeksännen luokan valinnaiskursseilla syvennämme jo opittuja taitoja ja tietoja. Opettelemme soittamaan, laulamaan ja esittämään kunkin ryhmän kykyjen mukaan hyvinkin haasteellisia kappaleita. ”Oman” instrumentin hallintaa syvennetään harjoittelemalla esim. soolosoittoa, laulajat tutustuvat moniääniseen stemmalauluun. Halutessamme voimme kokeilla oman CD:n ja musiikkivideon tekoa, ja esiinnymme tietysti koulun bändikatselmuksessa.
KUVATAIDE
Kahdeksannen luokan valinnaiskurssin lähtökohtina ovat kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Valinnaiskurssin opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaan luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Kurssin aikana käydään ohjatulla näyttelyvierailulla, osallistutaan mahdollisuuksien mukaan koulun ulkopuolisiin projekteihin ja kilpailuihin. Tilan hahmottaminen ja rakentaminen konkretisoituu esimerkiksi koulun juhlien lavasteita ja koristeita suunniteltaessa. Tilan hahmottamista harjoitellaan myös pienoismallin tekemisen avulla. Kurssilla tehdään myös piirroksia ja maalauksia, käsitellään kuvailmaisun perusteita: sommittelua, väriä, muotoa. Oppilaiden toiveiden mukaisesti kokeillaan erilaisia välineitä: linoleum, monotypia, serigrafia, keramiikka, öljyvärimaalaus, kipsiveistokset.... Opitaan ymmärtämään valokuvauksen perusteita. Opiskelemme sekä digitaalista kuvasta ja kuvankäsittelyä, että filmikuvausta, jolloin tehdään pimiössä omat mustavalkokuvat.
Yhdeksännen luokan kurssin tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde kuvataiteeseen. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin ja sisältöihin, omia havaintoja ja mielikuvia hyödyntäen. Kurssilla tutustutaan maalaustaiteen keskeisiin piirteisiin: tutkitaan taidekuvan rakennetta ja tulkitaan sen sisältöä. Lisäksi muovaillaan savea ja rakennetaan konstruktiota. Liikkuvaan kuvaan tutustutaan elokuvaa analysoimalla ja videokuvauksen avulla. Kurssilla syvennytään liikkeen tunnun kuvaamisen mahdollisuuksiin myös pysähtyneissä kuvissa. Tunneilla voidaan kokeilla erilaisia tekniikoita, esimerkiksi kankaanpainoa, keramiikkaa ja kuvanveistoa, grafiikan menetelmiä jne., oppilaiden toiveiden mukaisesti. Tavoitteena onkin oppia itse valitsemaan työskentelyn tavoitteisiin sopivimmat materiaalit ja tekniikat. Lisäksi paneudutaan taiteen ilmiöihin taidehistoriaan ja nykytaiteeseen tutustumalla.
KÄSITYÖ, TEKNINEN
Valinnaisessa teknisessä työssä töiden kirjo on suuri ja työt valitaankin oppilaiden ja ryhmän mieltymysten mukaan. Joku ryhmä saattaa tehdä elektroniikkatöitä koko vuoden, kun taas toinen tekee puutöitä tai puukkoja. Tavoitteena onkin, että oppilas saa tehdä käsillään mielekästä työtä, josta saisi onnistumisen elämyksiä. Tekemällä oppii! Koneita käytetään mahdollisimman paljon ja turvallisesti. Tarkoituksena ei ole esim. hioa työtä käsin, jos käytössä on hiomakone. Motto: "onnistumisen elämyksiä hallitussa kaaoksessa"
KÄSITYÖ, TEKSTIILI
Kahdeksannella luokalla tehdään vaatteita ja asusteita ommellen, neuloen tai muulla tekniikalla oman suunnitelman mukaan esimerkiksi hame, fleecepusakka, poppanaliina tai vaikkapa pikkulaukku huovuttamalla.
Yhdeksännellä luokalla suunnitellaan ja toteutetaan oma persoonallinen tilkkutyö, esim. tilkkupeite tai tyyny. Ommellaan tai neulotaan vuodenaikaan sopivia vaatteita esimerkiksi housut, takki, lapsen asu tms.
KOTITALOUS
Kahdeksannen luokan kurssilla syvennetään (7. luokka) hankittuja perustaitoja ja sovelletaan niitä oppilaiden oman suunnittelun pohjalta. Oppilaat suunnittelevat itse valmistamansa ruoat ja leivonnaiset, lisäksi perehdytään tutkielmien avulla suomalaiseen ruokakulttuuriin.
Yhdeksännellä luokalla laajennetaan perustaitoja vaativampiin ruokiin ja leivonnaisiin, lisäksi tutustutaan laajasti kansainväliseen ruoka- ja tapakulttuuriin.
TUKIOPPILASKURSSI
(vain tukioppilaiksi valituille)
Tukioppilaaksi haetaan erillisellä haulla kahdeksannella luokalla. Älä laske tukioppilaskurssia kurssimäärääsi ennen kuin sinut on valittu.
Tukioppilas toimii koululla oppilaiden, opettajien sekä muun henkilökunnan yhteistyökumppanina. Tukioppilas on nuori, joka on kiinnostunut sosiaalisesta toiminnasta sekä koulun toiminnan kehittämisestä. Tukioppilaat voivat toiminnallaan vaikuttaa siihen, että oppilaiden toiveet ja tarpeet otetaan huomioon kouluyhteisössä. Tukioppilailta vaaditaan sosiaalisten taitojen lisäksi uskallusta puuttua asioihin, oma-aloitteisuutta sekä tukioppilaiden tulee tietää, mistä apua saadaan erilaisissa tilanteissa.
Tukioppilas on koulun oppilaiden valitsema luottamushenkilö, jolla on vaitiolovelvollisuus. Tukioppilaiden toimintaa tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilastoiminnalle asettamat toimintaohjeet.
PHYK:ssa tukioppilaat osallistuvat mm.
-
uusien 7. luokkalaisten vastaanottamiseen ja he tutustuttavat uudet oppilaat kouluyhteisöön
-
7. lk:n tutustumispäivien suunnitteluun ja toteutukseen
-
erilaisen toiminnan järjestämiseen uusille 7. luokkalaisille
-
koulussa tapahtuvien erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen.
Uudet tukioppilaat valitaan 8. luokkalaisista kevätlukukauden aikana.
Tukioppilaat osallistuvat koulutustilaisuuksiin.
ESIMERKKEJÄ VALINNAISAINEIDEN KURSSIEN LASKEMISTA VARTEN
YLEISLINJA
|
a) A1-englanti, B1-ruotsi (7.luokalta alkanut)
|
|
b) A1-englanti, A2-saksa |
|
yhteiset oppiaineet |
78 |
|
yhteiset oppiaineet |
78 |
|
7. luokalla valitut valinnaisaineet |
2 |
|
A2-kieli |
6 |
|
valinnaisaineet (8. ja 9. luokka) |
10 |
|
valinnaisaineet |
6 |
|
- ranska |
4 |
|
|
- kotitalous |
3 |
|
|
- musiikki |
4 |
|
|
- tietotekniikka |
2 |
|
|
- käsityö |
3 |
|
|
- liikunta |
1* |
|
|
|
|
yhteensä |
91 |
|
yhteensä |
90 |
|
(Kurssimäärä voi ylittyä valinnaisaineen kokonaan suorittamisen vuoksi.)
|
|
(* vain kahdeksannen luokan kurssi)
|
|
LIIKUNTALINJA
|
A1-englanti, B1-ruotsi
|
|
|
yhteiset oppiaineet |
78 |
|
liikunta |
6 |
|
valinnaisaineita |
6 |
|
- kuvataide |
4 |
|
|
- tietotekniikka |
2* |
|
|
|
|
|
yhteensä |
90 |
|
(* vain kahdeksannen luokan kurssit) |
MATEMATIIKKALINJA
|
a) A1-englanti, A2-ruotsi
|
|
b) A1-englanti, A2-saksa |
|
yhteiset oppiaineet |
78 |
|
yhteiset oppiaineet |
78 |
|
matematiikka |
3 |
|
matematiikka |
3 |
|
7. luokalla valitut valinnaisaineet |
2 |
|
A2-saksa |
6 |
|
valinnaisaineita (8. ja 9. luokka) |
7 |
|
valinnaisaineita |
3 |
|
- kotitalous |
3 |
|
|
-käsityö |
3 |
|
|
- musiikki |
4 |
|
|
|
|
|
|
|
|
yhteensä |
90 |
|
yhteensä |
90 |
LIIKUNTA-MATEMATIIKKALINJA
|
a) A1-englanti, B1-ruotsi
|
|
b) A1-englanti, A2-ranska
|
|
yhteiset oppiaineet |
78 |
|
yhteiset oppiaineet |
78 |
|
liikunta |
6 |
|
liikunta |
6 |
|
matematiikka |
3 |
|
matematiikka |
3 |
|
valinnaisaineet |
3 |
|
A2-ranska |
6 |
|
- kotitalous |
3 |
|
|
|
|
|
|
|
|
yhteensä |
90 |
|
yhteensä |
93 |
|
|
(Valinnaisaineita voi valita, mikäli perustettuihin ryhmiin mahtuu.) |