Erica Jaskari

Minkä ikäinen olet:
17 vuotta

Missä asut ja minkälainen on perheesi:
Alunperin Lapualla, mutta muutin jääkiekon ja opiskelun perässä Pohjois-Haagaan. Äiti, isä, pikkuveli, pikkusisko, kaksi siskopuolta sekä velipuoli.

Missä seurassa pelaat:
Blues Espoossa.

Miten jääkiekkourasi alkoi:
Lapualla luistelu- ja kiekkokoulu pidettiin samalla jäällä, mutta eri päädyissä. Äiti vei mut 6-vuotiaana luistelukouluun ja sanoin heti, että haluan mennä kiekkokouluun maalivahdiksi. Äiti sanoi että, opetellaan nyt ensin luistelemaan. Kävin luistelukoulun ja sen jälkeen kiekkokoulun. Äiti ei päästänyt heti maaliin ja olin pari vuotta kenttäpelaajana. Sitten joukkueelleni tuli maalivahdin kamat, joita kaikki sai kokeilla. Minä tietysti ensimmäisten joukossa ja ihastuin heti! Sen jälkeen keräsin rahaa ja ostin itselleni omat kamat ja siitä se sitten lähti.

Miten urasi on edennyt:
Pelasin Lapuan Virkiän pojissa yläasteen loppuun saakka. Parina kautena kävin myös pelaamassa S-kiekon tytöissä ja sieltä saatiinkin C-tyttöjen Suomen mestaruus vuonna 2017. Vikana kautena Virkiässä tuli Naisten Mestis-joukkue ja pelasin myös siellä. Yläasteen jälkeen vaihdoin Bluesin naisiin. Olin N16-toiminnassa pari vuotta kunnes loukkaannuin ja olin vuoden sivussa N18-toiminnasta. Tällä kaudella pääsin taas mukaan ja se huipentui pelaavan veskarin rooliin Japanin MM-kisoihin. Sieltä tarttui mukaan MM-pronssi, joka on tähän astisen urani suurin saavutukseni. Kisat olivat elämäni yksi hienoimmista ja unohtumattomimmista kokemuksista!

Kuka on seuravalmentajasi ja millainen hän on:
Sami Haapanen. Jäällä vaativa, mutta jään ulkopuolella rento ja huumorintajuinen.

Ketkä olivat ensimmäisiä valmentajiasi:
Kimmo Pelander ja Pasi Hakala

Mistä et pidä jääkiekossa:
Eihän se häviäminen koskaan kivaa ole…

Onko Sinulla oman lajisi idolia:
Katson monia veskareita ylöspäin, mutta tällä hetkellä oma idolini on Bluesissa kilpakumppanina oleva Jenna Silvonen. On ollut hienoa päästä treenaamaan ja kehittymään noin hyvän veskarin kanssa. Ihailen Sillin treenimoraalia ja hänen nopeuttaan jäällä. Sillistä on tullut mulle kuin isosisko ja hän on auttanut mua monissa jutuissa jäällä ja jään ulkopuolella. Vaikka kilpailemme samasta pelipaikasta, tsemppaamme ja ajamme toisiamme koko ajan eteenpäin.

Onko Sinulla matkan varrella ollut muitakin lajeja, jotka ovat ajan mittaan jääneet:
Jalkapallo, koripallo, paini, pesäpallo, yleisurheilu, sähly sekä uinti.

Jos et nyt olisi omassa lajissasi kiinni, mikä olisi lajisi:
Jalkapallo tai paini.

Millainen on normipäiväsi ohjelma:
Herään noin 7:00, teen aamutoimet ja syön aamupalan. Lähden hallille 7:30. Jää 8:15-9:30 josta kouluun 10:00. Koulu loppuu 14:00 tai 16:00, jonka jälkeen kotiin syömään ja siitä Espooseen hallille. Reenit loppuu 20:00 – 21:00. Kotiin syömään ja tekemään läksyt, jos ennen reenejä en oo kerennyt. Nukkumaan n. 23:00.

Mitä teet ”vapaa-ajalla”, kun ei ole harjoituksia tai pelejä:
Vietän aikaa kavereiden tai poikaystävän kanssa. Pyrin aina tekemään sellaista, joka saa ajatukset pois koulusta ja jääkiekosta.

Koulureittisi päiväkodista urheilulukioon:
Kissankellon päiväkoti, Lapuan alakoulu, Lapuan yläkoulu.

Miten pärjäät koulussa ja mikä on lempiaineesi:
Pärjään ihan okei. Lempiaine on biologia, koska se on mielestäni kaikkein mielenkiintoisinta.

Miksi tulit Pohjois-Haagan yhteiskouluun:
Isän kaveri suositteli. Tulin käymään tutustumispäivänä ja pidin koulusta.

Onko PHYK:ssa jotakin parannettavaa:
Ruokala voisi olla tilavampi.

Lähetä terveiset muille koulumme urheilijoille:
Tsemppiä arkeen ja muistakaa että unelmat on tehty toteutettaviksi!